15/03/23
Veronkevennyksiä ja perusterveydenhuollon tulevaisuus – katso, mitä mieltä puolueet ovat
Vaalistaja selvittää viikoittain, mitä mieltä puolueet ja työväestö ovat työntekijöille tärkeistä asioista. Tällä viikolla kysyimme, mitä mieltä puolueet ovat ansiotuloveron kevennyksestä ja terveydenhuollon järjestämisestä.
Kysyimme puolueilta: Ansioverotusta ei tule alentaa, jos se johtaa leikkauksiin julkiselta sektorilta
Ihmisen ei ole sanonnan mukaan pakko tehdä kuin kaksi asiaa: kuolla ja maksaa veroja. Kuolema on tietysti aina surullista, mutta veroja suomalaiset rakastavat. Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista on iloisia veronmaksajia ja hyvä näin!
Kuten maanantaina selvensimme, veroilla maksetaan meille kaikille tärkeät palvelut: sairaalat, tiet, koulut, puolustusvoimat, vanhustenhuolto ja niin edelleen. Veroilla maksetaan myös esimerkiksi poliisien, opettajien, lähihoitajien, nuorisotyöntekijöiden ja vaikkapa kirjaston työntekijöiden palkat.
Vaalit ovat aina lupausten aikaa, ja esimerkiksi kokoomus sekä perussuomalaiset ovatkin lupailleet ansiotuloverojen eli palkasta maksettavien verojen keventämistä. Aina kun kuulet tämänkaltaisia lupauksia, kannattaa kysyä: miten tämä rahoitetaan tai vaihtoehtoisesti mistä palveluista leikataan?
Kysyimme puolueiden mielipiteitä ansioverotuksen alentamisesta, jos se tarkoittaa leikkaamista julkisen sektorin palveluista. Näin puolueet vastasivat ja perustelivat vastauksiaan:
Kokoomus (Kok.): Ei
Puolue perusteli: ”Jo nyt pienenevien ikäluokkien Suomessa otetaan miljardeittain velkaa tulevien, pienenevien sukupolvien maksettavaksi. Se ei ole yksinkertaisesti oikein. Ansiotuloverotusta tulee alentaa kaikissa tuloluokissa, jotta käteen jää enemmän palkkaa. Poliitikkojen luomaa velkataakkaa ei voida laittaa suomalaisten palkansaajien maksettavaksi lisäveroilla.”
Sosialidemokraatit (SDP): Kyllä
Perussuomalaiset (PS): Ei
Puolue perusteli: ”Ansio-, sähkö-, bensan, dieselin ja lämmityspolttoaineiden veroja on kevennettävä, jotta käteen jäävän palkan osuus nousee reippaasti eli turvataan reaaliansioiden positiivinen kehitys. Ennen näitä veronalennuksia on valtion talous saatava tasapainoon leikkaamalla suomalaisten kannalta toisarvoisista asioista kuten maahanmuutosta, kehitysavusta ja ilmastopuuhastelusta. Näin voidaan turvata suomalaisten hyvinvointipalvelut jatkossakin.”
Keskusta (Kesk.): Kyllä
Puolue perusteli: “Seuraavilla vaalikausilla tarvitaan joka tapauksessa julkista taloutta tervehdyttäviä toimia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta voidaan turvata. Suurin osa sopeuttamistavoitteesta hoidetaan valtion menojen priorisoinnilla ja uudelleen kohdentamisella, rahankäytön tehostamisella, tuottavuustoimilla sekä julkisia menoja supistamalla ja niiden kasvua hillitsemällä. Toiseksi tarvitaan työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavia toimenpiteitä. Kolmanneksi verotusta voidaan maltillisesti korottaa siten, ettei yritysten, yrittäjien ja työnteon verotusta kiristetä.”
Vihreät (Vihr.): Kyllä
Puolue perusteli: “Vihreät ei halua leikata heikommassa asemassa olevilta tai yhteiskunnan tulevaisuuden eväistä, kuten koulutuksesta. Työn verotusta voidaan kuitenkin elinkustannuskriisin väistyttyä maltillisesti laskea, jos se korvataan muualla valtiontaloudessa esimerkiksi leikkaamalla ympäristölle haitallisia yritys- ja verotukia tai korottamalla ympäristö- ja haittaveroja.”
Vasemmistoliitto (Vas.): Kyllä
Puolue perusteli: “Julkiset palvelut ovat työntekijöille tärkeitä. Koulutus, terveyspalvelut ja hoiva toteutetaan Suomessa tehokkaasti ja niiden laatua on parannettava heikentämisen sijaan. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että verotus myös tasaa tulo- ja varallisuuseroja. Verot on kannettava maksukyvyn mukaan ja veropohjaa on vahvistettava verovälttelyä suitsimalla.”
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Kyllä
Puolue perusteli: ”Me RKP:ssä haluamme, että työnteko on aina kannattavaa. Ahkeruudesta ja kovasta työstä pitää palkita. Verotuksen pitäisi kannustaa työhön ja yrittäjyyteen. Kun teet enemmän töitä, sen pitäisi näkyä myös lompakossasi. Tavallisen palkansaajan pitäisi saada enemmän käteen.
Työn tai yrittäjyyden verotusta ei missään nimessä tule kiristää ensi vaalikaudella. Veronkorotusten sijaan olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että työn verotus on Suomessa liian korkea ja sitä pitäisi alentaa pitkällä aikavälillä. Emme kuitenkaan usko, että tämä on realistista ensi vaalikauden alussa, sen sijaan tämä voi olla mahdollista kauden lopussa. Tätä nopeammassa aikataulussa olisi perusteltua tarkastella verotusta niissä tilanteissa, jossa jo eläköityneet henkilöt haluavat tehdä työtä. Koska tarvitsemme lisää ihmisiä töihin, tulisi myös eläkeläisiä kannustaa taloudellisesti vastaanottamaan töitä. Esimerkiksi koronakriisin aikana moni hoitoalalta jo eläkkeelle siirtynyt palasi töihin. Tästä oli valtavasti apua kriisin keskellä.”
Kristillisdemokraatit (KD): Kyllä
Puolue perusteli: “Kyllä/Ei. Nämä asiat eivät ole toistensa vastinpareja. Oikein suunnatuilla veronkevennyksillä voidaan vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä, ja siten suurempien verotulojen kautta turvata julkinen sektori. KD kannattaa veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille ostovoiman turvaamiseksi hintojen ja inflaation noustessa.”
Kysyimme puolueilta: Perusterveydenhuollon on tulevaisuudessakin oltava julkinen, verovaroilla tuotettu palvelu
Tiedustelimme puolueilta myös, mitä mieltä ne ovat perusterveydenhuollosta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että perusterveydenhuollon on tulevaisuudessakin oltava julkinen, verovaroilla tuotettu palvelu. Näin puolueet vastasivat ja perustelivat vastauksiaan:
Kokoomus: (Kok.): Kyllä
Puolue perusteli: ”Haluamme säilyttää nykyisen työterveysjärjestelmän emmekä halua leikata Kela-korvauksista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuemme monituottajamallia. Kuormitus on varsin epäsuhtaista monilla aloilla, joilla ei hyödynnetä riittävästi järjestöjen ja yritysten tuottamia sote-palveluja.”
Sosialidemokraatit (SDP): Kyllä
Perussuomalaiset (PS): Kyllä
Puolue perusteli: ”Perusterveydenhuollon on tulevaisuudessakin oltava pääsäätöisesti julkinen, verorahoilla tuotettu palvelu. Jotta palvelut toteutuvat on julkista täydennettävä yksityisellä terveydenhuollolla, jolta on edellytettävä vähintään samantasoista palvelua ja palkkausta kuin julkisella puolella.”
Keskusta (Kesk.): Kyllä
Puolue perusteli: “Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun pitää olla julkisella toimijalla. Vuoden 2023 alusta vastuu on ollut hyvinvointialueilla. Vaikka ne etenkin perusterveydenhuollossa toimivat myös pääasiallisina palvelujen tuottajina, tarvitaan sote-palvelujen tuottajiksi myös yrityksiä ja järjestöjä. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluista merkittävä osa tuotetaan jo nyt ostopalveluina yksityiseltä sektorilta.”
Vihreät (Vihr.): Kyllä
Puolue perusteli: “Perusterveydenhuollon tulee jatkossakin olla valtion käsissä. Hoivapalveluiden kriisin ratkaiseminen vaatii julkisten peruspalvelujen vahvistamista, jotta kukaan ei tipahda avun ulkopuolelle. Myös yritysten ja järjestöjen täydentävillä palveluilla voi kuitenkin olla merkittävä rooli hoitovelan ratkaisemisessa.”
Vasemmistoliitto (Vas.): Kyllä
Puolue perusteli: “Perusterveydenhuollon palveluiden vahvistamista on uusilla hyvinvointialueilla jatkettava ensin toimeenpanemalla seitsemän päivän hoitotakuu ja sitten ottamalla käyttöön omalääkäri- ja omahoitajamalli. Pysyvät ja pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat niin hoitohenkilökunnan kuin potilaan etu.”
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP): Kyllä
Puolue perusteli: ”Julkisella sektorilla tulee myös tulevaisuudessa olla päävastuu suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta. Samalla yksityisellä ja myös kolmannella sektorilla on erittäin tärkeä rooli, jotta suomalaisten yhdenvertainen hoitoon ja hoivaan pääsy voidaan turvata. Kaikkia terveydenhuollon toimijoita tarvitaan. Esimerkiksi koronakriisin aiheuttamia kiireettömän hoidon jonoja tulisi purkaa palvelusetelien avulla. Tässä yhteydessä tulisi välttää turhaa ideologista vastakkainasettelua. Keskeistä on se, että jokainen suomalainen pääsee nopeasti lääkäriin.”
Kristillisdemokraatit (KD): Kyllä
Työväestön puheenvuoro julkisista hyvinvointipalveluista
Kysyimme tietysti myös työväestön mielipidettä. Tällä viikolla kysyimme, miten tärkeänä he näkevät julkisten hyvinvointipalveluiden puolustamisen leikkauksilta. Reilusti yli puolet, 65 prosenttia vastaajista, sanoi, että he ovat valmiita äänestämään sen puolesta, että julkisista palveluista ei leikata.
Tutkimusdata on saatu SAK:n eduskuntavaalitutkimus 2022 -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar Public. Kysymykseen vastasi 1 045 henkilöä.